Microsoftin teettämän tutkimuksen mukaan nykyihmisen kyky keskittyä on jatkuvasti heikentynyt. Tutkimuksen mukaan vuonna 2000 keskittymiskyky oli keskimäärin 12 sekuntia. Vuonna 2015 keskittymiskyky oli pudonnut keskimäärin kahdeksaan sekuntiin.
Kultakalan kyky keskittyä on keskimäärin yhdeksän sekuntia. Nykyihminen jää siis jo kultakalasta jälkeen. On siis syytä lähteä etsimään keinoja, miten parantaa keskittymiskykyä.
Miten parantaa keskittymiskykyä?
Pääsyynä nykyihmisen keskittymiskyvyn puutteeseen pidetään tiedon tulvaa ja lisääntyneitä keskeytyksiä.
Haluan kaivella näitä syitä hieman syvemmälle ja nostaa esille kolme muutakin tekijää:
- halu saada nopeasti mielihyvää,
- huoli jäädä vaille jotakin tärkeää tietoa,
- riittämättömyyden tunne ja
- vireystila.
Vahvista keskittymiskykyä hitailla mielihyvän lähteillä
Nykyihmisen tietoisuuteen tietoa on tulvii lukuisista eri kanavista. Tietoa on saatavilla sosiaalisen median kautta, sähköpostilla, nettisivuilla, blogeissa, televisiossa, radiossa, sähköisissä julkaisuissa, perinteisiä printtijulkaisuja ja kirjoja unohtamatta.
Älypuhelimet ovat tuoneet tietotulvan jokaisen ulottuville. Ihminen on luonnostaan utelias ja haluaa kerätä tietoa. Ihmiselle tuottaa mielihyvää seurata muiden tekemisiä ja ajatuksia.
Ihmiselle on myös tärkeää saada tietää, millaisia reaktioita omat postaukset sosiaalisessa mediassa ovat saaneet aikaan. Älypuhelin tyydyttää nopeasti edellä mainitut mielihyvän lähteet.
Jokainen pystyy vaivattomasti ja jopa tiedostamattaan räätälöimään puhelimen tuoman sisällön omaa makua miellyttäväksi. Siinä sosiaalisen median algoritmit ovat suurena apuna.
Kun mielihyvää tarjoavia vaihtoehtoja on paljon, on suuri kiusaus tarttua siihen, josta sitä saa nopeimmin ja pienimmällä vaivalla.
Nopean ja helpon mielihyvän lähteet vähentävät kiinnostusta tarttua suurempaa keskittymiskykyä vaativiin mielihyvän lähteisiin, kuten lukemiseen. Taito, jota et harjoita, rapautuu. Se pätee keskittymiskykyynkin.
Voit vahvistaa keskittymiskykyä vaihtamalla nopean mielihyvän lähteen sellaiseen kiinnostavaan tekemiseen, joka vaatii hieman enemmän keskittymistä.
Lukeminen, piirtäminen, käsityöt ja tarkkuutta vaativat liikuntalajit ovat hyviä vaihtoehtoja.
Ehkä sinua kiinnostaa myös tämä >> Ei huvita? – Näin saat itsesi toimimaan myös silloin
Keskittymiskykyä vahvistaa luottamus omiin verkostoihin
Tietotulvan mukana ajelehtivasta saattaa tuntua, että tieto lisää turvallisuuden tunnetta. Kun tiedät, mitä ympärillä tapahtuu, osaat varautua oikealla tavalla.
Tietotulva lisää kuitenkin epävarmuutta. Se synnyttää halun tietää enemmän. Se kasvattaa epävarmuutta, tiedänkö tarpeeksi. Onko ehkä jossakin tapahtunut jotakin sellaista, joka sinun jo olisi pitänyt tietää?
Uutisvirrasta sivuun jättäytyminen saattaa herättää epävarmuutta, pysynkö nyt ajan hermolla, osaanko ennakoida ja jäänkö muista jälkeen tai toisten armoille.
Huolestuttavat uutiset voivat lisätä epävarmuuden tunnetta turvallisissa olosuhteissa silloinkin, kun todellinen uhka ei ole kohdistu omiin olosuhteisiin.
Tieto siitä, että jossakin muualla jokin paha on mahdollista, havahduttaa ajattelemaan, että se saattaisi olla mahdollista täälläkin. Pitää saada tietää lisää.
Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Keskittymiskyky alkaa rapautua, kun alat hukata luottamuksesi siihen, että maailma pysyy pystyssä eikä heti kaadu ympäriltä, vaikka et ihan joka hetki seuraisi muualla tapahtuvia asioita.
Kun vahvistat verkostojasi, lisäät samalla luottamustasi siihen, että et tiukan paikan tullen joudu selviytymään yksin.
Kun verkostosi ovat riittävän laajat ja kannattelevat, voit luottaa siihen, että joku aina tietää ja valvoo, vaikka et itse olisi varuillasi joka hetki. Kukin valvoo ja huolehtii vuorollaan.
Kykysi keskittyä vahvistuu samalla, kun kasvatat luottamustasi, ettet ole maailmassa yksin eikä sinun ei jatkuvasti tarvitse olla varuillasi mahdollisten uhkien varalta.
Aiheesta lisää >> Strategia, kuinka lopettaa murehtiminen
Riittävyyden tunne parantaa keskittymiskykyä
Kiireen tuntu rapauttaa keskittymiskykyä. Ilmassa leijuva uhka, että aika ei riitä tai loppuu kesken, vie helposti huomion itse tekemisestä.
Samalla tavalla pelko epäonnistumisesta ohjaa ajatukset mahdollisiin ikäviin seurauksiin sen sijaan, että pystyisit keskittymään varsinaiseen tekemiseen.
Kun vahvistat riittävyyden tunnettasi, vapautuu sinulle enemmän tilaa ja energiaa keskittyä käsillä olevaan tehtävään.
Kun aikaa on vähän, käytä ajastinta, joka ilmoittaa ajan loppumisesta ja priorisoi. Keskity itse tekemiseen kellon vilkuilun sijaan ja varmista, että tärkeimmät asiat tulevat ensiksi hoidettua.
Keskittymiskykyyn vaikuttaa siis myös luottamus siihen, että senhetkinen parhaasi on riittävän hyvä, vaikka se ei olisi täydellinen suoritus täydellisissä olosuhteissa.
Lue myös >> Mistä nopea apu, kun riittämättömyyden tunne vaivaa?
Lepotauko vahvistaa keskittymiskykyä
Keskittymiskyvyn herpaantuminen on yleensä merkki siitä, että sinun on aika pitää pieni tauko. Jos tarkkoja ollaan, olisi parempi, jos olisit pitänyt pienen tauon jo pikkuisen ennen kuin keskittymiskyky herpaantui.
Silloin vireystilasi ei vielä ole ehtinyt pudota kovin alas ja palautuminen sujuu nopeasti.
Tauon aikana tee jotakin erilaista, mitä olit tekemässä. Jos työskentelit ruudun ääressä, älä tartu edes puhelimeen.
Nouse ylös. Ota muutama askel ja nostele käsiä ja jalkoja. Suuntaa katse kaukaisuuteen ja pyörittele hartioita. Ajattele hetki jotakin ihan muuta, mitä olit tekemässä.
Joskus on paras lopettaa keskittymistä vaativa työ kokonaan siltä päivältä ja jatkaa suosiolla seuraavana päivänä, mikäli se suinkin on mahdollista.
Kun pidät tauon, vaikka lyhyenkin, jätä työ keskeneräiseen vaiheeseen, esimerkiksi jätä lause kesken. Siitä on helppoa jatkaa tauon jälkeen.
Harjoittelu parantaa keskittymiskykyä
Keskittymiskyky ei ole puhtaasti synnynnäinen ominaisuus. Jos koet, että keskittymiskykysi voisi olla parempi, voit vahvistaa sitä harjoittelemalla. Jokaisen on mahdollista parantaa omaa keskittymiskykyään.
Erilaiset tietoisuustaitoihin pohjautuvat harjoitukset vahvistavat keskittymiskykyäsi. Huomion vieminen tähän hetkeen ja siihen, mitä olet tekemässä, vahvistaa taitoasi keskittyä.
Tietoisen läsnäolon taitoa voit hyvin harjoitella arkisten askareiden lomassa, esimerkiksi siivotessa tai ruokaa laittaessa.
Tee puuhastellessa havaintoja kaikilla aisteillasi. Se ankkuroi sinut keskittymään siihen, mitä olet tekemässä: millaisella äänellä pyykkikone hurraa tai miten pilkottu sipulisilppu hyppelehtii paistinpannulla.
Älä liitä mukaan itseäsi tai ympäristöäsi arvostelevia ajatuksia. Keskity puhtaasti havaintojen tekemiseen.
Parhaiten saat keskittymiskyvyn harjoittelusta apua, kun harjoittelet pidemmän ajanjakson sisällä usein ja säännöllisesti.
Voit esimerkiksi aloittaa siitä, että harjoittelet joka toinen päivä viisi tai kymmenen minuuttia kerrallaan yhden kuukauden ajan. Pidennä aikaa vähitellen sitä mukaa, kun huomaat, että keskittymiskykysi on vahvistunut.
Mari Kuusisto 