Ystävä kysyi Facebook-seinällään, mitä sana tasapaino sinulle tuo mieleen. Hyvä kysymys, jota en ollut aiemmin erityisemmin pohtinut. Ensimmäisenä tuli mieleen henkinen tasapaino.
Mitä on henkinen tasapaino?
Muistelin vanhanaikaista vaakaa, joilla lapsuudessa torikauppias punnitsi kalaa. Punnittava tavara on vaa’an toisessa vaakakupissa ja toiseen asetetaan punnuksia. Kun vaakakupit ovat tasapainossa, punnusten yhteenlaskettu massa antaa punnittavan tavaran massan.
Tasapainosta tulee mieleeni myös lasten keinulauta. Se kuvaa hyvin myös ihmisen elämässä vallitsevaa tasapainoa. Laudan toiseen päähän kertyy voimia antavaa kuormaa ja toiseen päähän voimia kuluttavaa lastia.
Maailma keinulaudan ympärillä ei ole pysyvä. Se muuttuu alati. Keinulaudan kumpaankin päähän putkahtelee jatkuvasti uutta tavaraa. Se vaikuttaa väistämättä keinulaudan asentoon. Myös minä itse muutun koko ajan. Sekin vaikuttaa elämäni keinulaudan asentoon.
Jos katson tasapainoisen ihmisen keinulautaa nopeutetussa filmissä, se näyttää pysyvän koko ajan liikkumattomana ja tasapainossa. Vaikka lauta aika ajoin heilahtelee puolelta toiselle, varsin nopeasti se kuitenkin palautuu takaisin tasapainoasentoon. Hidastetussa filmissä keinahtelut näkyisivät selvästi.
Miten tasapaino määritellään?
Fysiikassa määritellään kolme erilaista tasapainon lajia. On
- vakaata,
- epävakaata ja
- epämääräistä tasapainoa.
Tasapaino on vakaa silloin, kun kappale kestää pienen horjuttamisen. Keinutuoli on hyvä esimerkki vakaasta tasapainotilasta. Se palautuu varsin nopeasti takaisin alkuperäiseen tasapainotilaan sen jälkeen, kun tuolia on kallistettu.
Kappaleella on epävakaa tasapainotila silloin, kun se ei enää horjuttamisen jälkeen pysty palautumaan alkuperäiseen tasapainotilaansa. Pystyssä seisovan kynän tasapainotila on epävakaa. Se kaatuu horjuttamisen jälkeen ja jää makaamaan – löytää uuden tasapainotilan.
Epämääräisestä tasapainosta puhutaan silloin, kun kumpikaan edellisestä ei päde. Tasaisella pinnalla pyörivä pallo on on tästä esimerkki. Kun palloa tönäistään, se ei voi kaatua, mutta se ei myöskään palaa alkuperäiseen paikkaansa.
Vaikka luonnossa kaikki alati muuttuu, kaikki pyrkii siitä huolimatta löytämään tasapainotilan, löytämään uuden tai palaamaan aikaisempaan. Tasapainotila kuluttaa vähiten energiaa. Luonnossa energiaa ei ole varaa haaskata.
Ihmisen vakaa tasapainotila
Ihminen ja elämä on kokonaisuus. Ikäviltä asioilta ei elämässä pysty välttymään. Niitä tapahtuu väistämättä jokaiselle: pieniä ja suuria. Tasapainoinen elämä ei siis ole sitä, että elämästä puuttuisivat kokonaan ikävät tunteet ja ikävät asiat.
Jos taistelet jotakin elämään luonnollisesti kuuluvaa osa-aluetta, kuten surun, vihan tai pettymyksen tunteita vastaan ja haluat sulkea ne tietoisuutesi ulkopuolelle, taistelet viime kädessä tasapainotilaasi vastaan.
Kaikki taistelu kuluttaa voimia. Jos jatkuvasti taistelet sitkeästi ikäviä tunteita vastaan, siihen kuluvat voimavarat ovat pois jostakin muusta.
Huomiosi lipsahtaa silloin helposti muualle, kun eteesi tupsahtaa mahdollisuuksia ja hyviä asioita. Olet liian kiireinen pitämään ikävät asiat pois keinulaudan toisesta päästä. Hyvä asiat jäävät vähemmälle huomiolle, eivätkä pääse kerryttämään myönteistä kuorma, joka tasapainottaisi keinulaudan ikävän pään kuormaa. Ehkä tulet ikäviä tunteita vastaa taistellessasi hätistäneeksi myös hyviä asioita loitommalle.
Kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjalija Maaret Kallio sanoi Yle Radio Suomen Kutsuvieras-ohjelmassa, miten ihminen kestää paremmin näkyvää pahaa kuin näkymätöntä ja ääneensanomatonta. Hän kannustaa ikävienkin asioiden tunnustamiseen ääneen. Tasapainolle ei tee hyvää, jos pahaa yrittää piilotella näkymättömiin.
Jos kiellät itseltäsi voimia vievien tunteiden ja kokemusten kohtaamisen, lauta ei ole tasapainossa. Luonnollinen pyrkimys tasapainotilaan ei pääse toteutumaan. Kielteisten tunteiden syntymistä et voi estää, joten sivuutetut ja käsittelemättä jääneet tunteet vähintäänkin kuluttavat ylimääräistä energia ja voivat tutkimusten mukaan jopa aiheuttaa fyysisiä sairauksia.
Jos elämä nostaa toistuvasti pintaan vanhoja käsittelemättä jääneitä juttuja, niitä on paras katsoa silmästä silmään ja tehdä asioille jotakin.
Sivuutetut tunteet synnyttävät pahimmillaan sellaisen paineen, että sen pidättelemiseen eivät voimasi enää riitä. Tavalla tai toisella se räjähtää käsiisi. Jos kuitenkin kykenet käsittelemään varastoidut ja sivuutetut tunteesi, keinulauta palautuu vähitellen tasapainotilaan.
Taipumus toipumiseen on vahva. Se on luonnollista pyrkimystä tasapainoon vallitsevissa olosuhteissa. Jos sivuutettuja tunteita jää käsittelemättä, keinulauta jää kenolleen uudenlaiseen tasapainotilaan.
Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa
Kammottavinta elämä olisi, jos keinulauta olisi aina samassa tasapainoasennossa, kuin pallo tasaisella pinnalla. Silloin elämässä mikään ei tuntuisi miltään. Elämä olisi yllätyksetöntä ja tasapaksua. Ei olisi hyviä asioita, jotka keinuttavat lautaa. Eikä olisi olemassa voimia vieviä asioita.
Hyvään henkiseen tasapainoon tarvitaan sekä hyviä että raskaita kokemuksia. Hyvää oloa ei tunnista hyväksi oloksi, jos ei ole huonoja hetkiä, joihin niitä voi verrata. Ja päinvastoin. On vaikea tunnistaa esimerkiksi jo lapsuudessa alkanutta masennusta, jos ei muusta tiedä.
On vaikeaa huomata olla kiitollinen itsestäänselvyyksistä. Jos kiitollisuus puuttuu, ihmisestä tulee kyltymätön, tyytymätön. Usein valitettavasti tarvitaan pieniä tai suurempia menetyksiä, jotta osaamme arvostaa sitä, mitä meillä on ja mikä on tärkeää.
Aiheesta lisää >> Kiitollisuutta itsestäänselvyyksistä – Ne voivat yllättäen kadota
Kaikkia tunteita tarvitaan eikä ole olemassa turhia kokemuksia. Ihan kaikista kokemuksista ja niiden herättämistä tunteista on sinulle hyötyä, jos niin haluat. Tunteiden tehtävä on palvella sinua. Ongelmaksi tunteet ja elämänkokemukset muodostuvat, jos haluat nähdä niistä vain niiden toisen puolen ja leimata ne joko yksinomaan pahoiksi.
Väliotsikko
Maaret Kallio totesi Yle Radio Suomen ohjelmassa myös, että tasapaino on sitä, että välillä kykenee olemaan epätasapainossa.
Hyvä henkinen tasapaino on sitä, että pystyy vastaanottamaan ja käsittelemään ikäviä asioita ja kokemuksia. Mitä vakaampi henkinen tasapaino on, sitä nopeammin keinulauta heilahtaa takaisin tasapainoasentoon. Se ei jää pitkäksi ajaksi kenolleen jompaan kumpaan suuntaan.
Esimerkiksi kyky sietää pettymyksiä, epäonnistumisia ja menetyksiä on tärkeää henkisen tasapainon kannalta. Elämä on ennalta arvaamatonta. Jokaisen kohdalle osuu ikäviä yllätyksiä. Jos henkinen sietokykysi on hyvä, ikävät kokemukset eivät lamauta sinua ainakaan pitkäksi aikaa.
Tasapainon saavuttamista estää menneessä tiukasti kiinni pitäytyminen. Elämä on välillä epäoikeudenmukaista. Sinun ei tarvitse hyväksyä, että kaikki tapahtunut on ollut oikein. Ei ole. Riittää, että hyväksyt, että niin siitä huolimatta tapahtui. Tulet tietoiseksi, miten se on vaikuttanut sinun elämääsi ja ymmärrät, että jatkossa elämääsi muokkaavat kuitenkin uudet valinnat, joita teet ja uudet sattumukset, jotka tulevat osumaan kohdallesi.
Voit päättää, takerrutko menneeseen kiinni vai etsitkö siihen uusia ja erilaisia näkökulmia. Mitä hyvää menneisyytesi on tuonut mukanaan? Raskaasta kokemuksesta voit aina löytää vähintäänkin sellaisen vahvistavan opetuksen, että tiedät, että sellaisestakin sinä selvisit ja tässä sitä vain yhä olet olemassa kaikesta huolimatta.
Kun tasapainosi on hyvä, toimintakykysi säilyy, vaikka keinulauta keikahtelee. Pystyt käsittelemään tapahtunutta niin, että tiedät, että tästäkin kokemuksesta voit oppia jotakin hyödyllistä.
Tasapainoisuutta on omien hyvien ja huonojen puolien hyväksyminen
Vakaa henkinen tasapaino on myös oman itsesi kaikkien puolien hyväksymistä. Jokaisessa meistä on laaja kirjo erilaisia ominaisuuksia. Mitä enemmän taistelet jotakin ominaisuutta vastaan, sitä enemmän vinoutat omaa tasapainoasi.
Tasapaino on luottamusta siihen, että sinussa on myös riittävästi hyvää tasapainottamaan sitä, mitä tällä hetkellä pidät heikkoutenasi. Jonakin päivänä saatat huomata, että se, mitä olit pitänyt heikkoutenasi, onkin suuri vahvuutesi!
Henkinen tasapaino on sitä, että hyväksyt sekä kaikki elämänvaiheesi että hyväksyt myös sellaiset ominaisuudet itsessäsi, joista ei pidä, mutta kannat niistä silti vastuun. Käyttäytymisesi saattaa olla ymmärrettävää vanhan trauman tai jonkin persoonallisuuspiirteen takia, mutta on vastuuttomuutta, jos pidät sitä siksi hyväksyttävänä.
Henkinen tasapaino on luottamusta
Oletko kulkenut tasapainoillen tien reunaviivaa pitkin? Jos jännität ja olet varuillasi, pysytkö varmasti viivan päällä, vai astutko sivuun, horjahdat varmasti. Jos sen sijaan kuljet rentona ja luottavaisena, ei askeleesi juuri horjahtele.
Vakaa henkinen tasapaino löytyy, kun löydät luottamuksen siihen, että maailmassa tapahtuu sekä ikäviä että miellyttäviä asioita tasapuolisesti. Tasapaino on luottamusta siihen, että paha olo viipyy vain sen ajan, jonka se vierailulleen tarvitsee ja lähtee yhtä pyytämättä kuin tuli.
Ikäviä tunteita vastaan ei kannata taistella. On kuin taistelisit ylhäältä lankeavia sadepisaroita vastaan niin sitkeästi, että sinulta jäisi huomaamatta, että takanasi on puu, joka suojaa sateelta ja sen takana taivas alkaa jo seljetä. Ikäviä asioita tapahtuu, jos on tapahtuakseen. Hyviä asioita ja onnenkantamoisia tapahtuu myös, jos olet valmis niitä tunnistamaan ja ottamaan vastaan.
Henkinen tasapaino on luottamusta siihen, että olet riittävä ja kelpaat omana itsenäsi, vaikka sinussa on ominaisuuksia, joista et pidä, vaikka olet epätäydellinen ja taidoissasi on puutteita.
Tasapaino on luottamusta siihen, että et ole maailmassa yksin. Se on luottamusta siihen, että aina on joku, jolta saat apua silloin, kun omat taitosi tai voimasi eivät riitä. Tasapaino on pohjimmiltaan luottamusta siihen, että sinä selviät ja elämä kantaa.
PS. Jaa toki kirjoitus tasapainottelevalle ystävälle.
Mari Kuusisto 