Tämä kirjoitus on kolmiosaisen kirjoitussarjan toinen osa. Sarja sai alkunsa sähköpostista, jonka lähettäjä kertoi, että oli ahdistunut, miten hänen iäkkäästä äidistään on tullut menneistä muistoista jatkuvasti valittava ihminen, vaikka kirjoittajan mielestä hänellä tällä hetkellä moni asia on hyvin.
Vuorovaikutus on yksi suurimpia voimavaroja. On kuitenkin tilanteita, jolloin tuntuu siltä, että asiakas, työkaveri, ystävä, puoliso tai oma vanhempi vie voimat. Tuttujen ihmisten, läheistenkään kohtaaminen ei aina ole voimia antavaa, vaikka toivoisi ja soisi, että niin olisi.
Kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa kerroin tunteiden tarttumisesta ihmisestä toiseen. Jos et ole lukenut sarjan ensimmäistä osaa, kannattaa se lukea ensin täältä >> Kun vierailu vanhempien luona vie voimia
Tässä postauksessa kerron, miten kohdata valittava ja kielteisyyttä ympäristöönsä kylvävä ihminen.
Mikä tekee ihmisestä kielteisen?
Ihminen kaipaa luonnostaan elämäänsä iloa, kannustusta ja myönteistä palautetta. On kuitenkin ihmisiä, joilla tuntuu olevan tarve keskittää huomionsa yksinomaan asioiden kielteisiin puoliin.
Jatkuvasti valittava ihminen oireilee omaa pahaa oloa. Hän on sisimmässään niin huonovointinen, että se tulvii yli. Tällaisella ihmisellä on paljon käsittelemättömiä pahan olon tunteita sisällään. Siihen voi hänen henkilöhistoriassaan olla erilaisia syitä.
Huomion keskittäminen yksinomaan kielteisiin asioihin suojaa ihmistä siltä, että hänestä ei tuntuisi yhtään pahalta. Jos hän sallisi itsensä kokea pahan olon tunteita, se aiheuttaisi hänelle vielä suurempaa kipua.
Iäkkäällä ihmisellä kielteisyyden ilmestyminen käyttäytymiseen saattaa olla ensimmäinen merkki alkavasta muistisairaudesta tai muusta terveysongelmasta. Hän tuntee, että ihan kaikki ei ole kohdallaan, mutta ei kykene määrittelemään, mikä on pielessä. Muutokset omassa itsessä pelottavat. Hän oirehtii pelkoaan kielteisyydellä ja jopa aggressiivisuudella.
Jos ihminen on joutunut elämässään kohtaamaan paljon pettymyksiä, joita hän ei ole kyennyt käsittelemään, hän helposti kyynistyy. Kyynisyys on tapa puolustautua mahdollisia uusia pettymyksiä vastaan.
Jos valmiiksi suhtautuu asioihin kielteisesti, suojelee samalla itseään myönteisiltä odotuksilta. Uusia pettymyksiä ei pääse syntymään.
Jos keskittää huomionsa vain asioiden kielteisiin puoliin, se valitettavasti estää huomaamasta asioiden hyviä puolia. Kielteisyydestä tulee itse itseään ruokkiva noidankehä.
Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi
Jokainen ihminen kaipaa nähdyksi ja kuulluksi tulemista. Valittamisen ja kielteisiin asioihin keskittymisen taustalla voi olla myös valtava tarve tulla nähdyksi ja huomioiduksi.
Ihmisen nähdyksi tulemisen tarve saattaa olla jopa niin suuri, että hän mieluummin valitsee ikävän ihmisen roolin kuin ottaa riskin jäädä kokonaan vaille huomiota.
Ihminen haluaa olla rakastettu,
Hjalmar Söderbergin kirjasta Tohtori Glas
jollei rakastettu niin ihailtu,
jollei ihailtu niin pelätty,
jollei pelätty niin vihattu ja halveksittu.
Ihmiselle on annettava jonkinlainen tunne.
Sielu kammoksuu tyhjyyttä ja hakee yhteyttä
hinnalla millä hyvänsä.
Hän on saattanut elämänsä varrella oppia, että hän saa kerättyä muiden ihmisten huomion itseensä, jos hän tekeytyy surkeaksi ja uhriutuu. Valittamisesta kehittyy tapa kokea itsensä nähdyksi.
Myös vaikea menneisyys tai esimerkiksi vaikea sairaus voi olla jotakin, mikä saa ihmisen tuntemaan, että hän on olemassa. Vaikea menneisyys astuu oman minuuden tilalle. Ihminen kokee, ettei hän olekaan yhtään mitään, jos oikeus vaikeaan menneisyyteen tai sairauden korostamiseen otetaan häneltä pois.
Jatkuvasti valittava ihminen on saattanut oppia, että hän tulee nähdyksi vain, kun hän on riittävän surkea. Siksi hän ei halua ottaa vastaan toivon pilkahduksia tai yrittää löytää asioihin myönteisiä näkökulmia. Riski, että hän muuttuisi kokonaan näkymättömäksi on liian suuri.
Miten kohdata jatkuvasti valittava ihminen?
Seuransa kannattaa valita tarkoin, sillä kielteisyys tarttuu. Jos kuitenkin on kyse ihmissuhteesta, josta kielteisyydestä ja jatkuvasta valittamisesta huolimatta haluat pitää kiinni, on muutamia keinoja, joista saattaa olla sinulle apua.
Lähtökohta on kuitenkin, että sinä et voi muuttaa valittajan tapoja. Vain hän itse voi muuttua, jos häneltä siihen löytyy tahtoa ja uskallusta.
1. Tee valittaminen näkyväksi
Jatkuvasti valittava ihminen ei välttämättä tunnista omaa valittamistaan. Valittajaa ei kannata käskeä suoraan lopettaa valittamistaan. Hänelle on jo riittävästi kertynyt aiempaa kokemusta siitä, ettei hän tule nähdyksi. Voit kuitenkin kertoa suoraan, että jatkuva kielteisten asioiden kaivelu tuntuu sinusta pahalta. Myös sinulla on oikeus tuntemuksiisi.
Vaihtoehtoisesti voit hienotunteisesti, mutta suoraan tiedustella, ovatko asiat valittajan elämässä todellakin noin huonosti. Kysymys saattaa tulla valittajalle itselleen yllätyksenä. Hän ei ehkä itse ole tiedostanut, että juuri hänestä on tullut jatkuvasti valittava ihminen.
Jos valittaja selvästikään ei itse ymmärrä omaa kielteisyyttään, ansioiden kärjistäminen suorasukaisella vastauksella voi joissakin tilanteissa auttaa. Psykologi Helena Törrönen kertoo ET-lehden artikkelissa, miten hän tokaisi valittavalle mummolleen, että jos et kerran istu syömään ja kaikki on niin ikävää, mene vaikka tuonne pöydän alle, niin me voidaan potkia sua vielä vähän lisää.
Suorasukainen tokaisu sai mummon purskahtamaan nauruun ja hän ymmärsi tilanteen. Hän ei luultavasti ollut itse ymmärtänyt valittavansa. Valittamisesta oli tullut hänelle tapa ilmaista, miten hän oli jo ennakkoon pahoillaan lapsenlapsen perheen vierailun päättymisestä.
2. Anna nähdyksi tulemisen tunne
Jos kyse on vanhojen ikävien muistojen toistuvasta kaivelusta, kehotus olla ajattelematta muuta vain vahvistaa valittajan kokemusta siitä, että hän ei tule nähdyksi. Yritä nähdä valittajan epävarmuus ja pelko, jota hän on joutunut kokemaan ja joka on jäänyt häneltä käsittelemättä. Mielikuva valittajasta pienenä pelokkaana lapsena auttaa.
Osoita valittajalle myötätuntoa sanomalla esimerkiksi, että sinusta on varmasti tuntunut pahalta tai sinua varmasti pelotti silloin, kun sinua silloin kohdeltiin huonosti tai kun jouduit kokemaan tuon kaiken.
Voit myös todeta ääneen esimerkiksi: ”Minusta näyttää siltä, että sinussa on paljon tyytymättömyyttä. Onko näin?”. Valittaja saattaa huomata, että hänen paha olonsa on huomattu ja että nämä tunteet sallitaan hänelle.
Parhaimmillaan valittaja tunnistaa mahdollisuuden lopultakin tulla kuulluksi, millaiselta hänestä itsestään silloin tuntui sen sijaan, että hän keskittyisi esimerkiksi syyttelemään ja tuomitsemaan muita ihmisiä.
Valittajan pitää kuitenkin tuntea olonsa riittävän turvalliseksi, jotta hän olisi valmis näitä tunteita uudelleen kohtaamaan ja niistä puhumaan. Hän ei ehkä ole valmis puhumaan juuri nyt, mutta ajatus saattaa jäädä kypsymään hänen mieleensä. Kenties hän ottaa asiat puheeksi joskus toiste.
Voit myös kertoa, että olet todella upea, kun olet tuosta kaikesta selvinnyt tähän päivään, vaikka valittaja tätä ajatusta vastaan haluaisikin taistella. Sinulla on kuitenkin oikeus olla sitä mieltä ja voit sen hyvin sanoa ääneen.
3. Tartuta oma levollisuutesi
Samalla, kun toisen ihmisen kielteiset tunteet saattavat tarttua sinuun, myös toinen ihminen peilaa sinun tunnetilaasi. Pidä oma kehonkielesi ja äänensävysi rauhallisina ja levollisina, vaikka toinen miten yltyisi surkuttelemaan.
Älä peilaa ja vahvista omalla käytökselläsi toisen käytöstä. Hengitä syvään ja rauhallisesti. Sinun rauhallisuutesi ja levollisuutesi voi paikata toisen ihmisen puuttuvaa turvallisuuden tunnetta.
Lähetä mielessäsi myönteisiä, lämpimiä ajatuksia hankalasti käyttäytyvälle ihmiselle. Se, mitä ajattelet hankalasta ihmisestä, näkyy kehosi kielessä, vaikka et sanoisi mitään ääneen. Ihminen uskoo enemmän kehon viesteihin kuin sanottuihin sanoihin.
4. Huolehdi omasta jaksamisestasi
Kulutat suotta omia voimiasi, jos ryhdyt taistelemaan toisen ihmisen valittamista vastaan. Sinä et voi toisen ihmisen puolesta päättää, onko hänellä uskallusta kohdata omat henkiset kipunsa. Jos ei milloinkaan ole kokenut tulleensa kohdatuksi, se voi olla ihmiselle niin pelottavaa, ettei häneltä löydy siihen uskallusta.
Voit tarjota hänelle käden, johon hän saa tarttua, kun hän on siihen valmis. Vaikka sinulta löytyisi valmiutta kohdata hänet ja hänen henkinen kipunsa, et voi toista ihmistä siihen pakottaa. Voi olla, että häneltä ei milloinkaan sitä rohkeutta löydy. Se sinun on vain hyväksyttävä.
Muista vetää omat rajasi. Sinä itse päätät, miten annat itseäsi kohdella. Vaikka toisella olisi ollut kuinka vaikeaa tahansa, sinulla ei ole velvollisuutta sietää kenenkään valittamista tai sinun voimiasi kuluttavaa käytöstä enemmän kuin koet, että sinä itse jaksat kantaa. Edes lähisukulaisuus ei siihen velvoita.
Sinulla on oikeus ottaa etäisyyttä, kun koet, että toinen koettelee liikaa voimavarojasi. Ole itsellesi lempeä ja kannustava. Jokaisella ihmisellä on omat rajansa sietokyvylleen. Et ole huono, jos et jaksa, eikä sinulla ole velvoitetta venyä yli omien rajojesi.
Aiheesta lisää >> Miten kohtaan vaikean ihmisen?
Kirjoitussarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa kerron, miten toisen ihmisen käytös saattaa osua sinussa sellaiseen kohtaan, että se herättää jonkin sinun oman tunnetilan, jonka käsittely sinulta on vielä kesken.
PS. Jaa ystävälle, jonka voimia jatkuvasti valittava ihminen koettelee.
Mari Kuusisto 