Huojentuneen mielen viikkokirjeen lukija lähetti sähköpostia, jossa hän kertoo, miten vierailu vanhempien luona vie voimia häneltä. Hän kirjoittaa, että jutustelu iäkkään äidin kanssa kääntyi jälleen vanhoihin muistoihin. Äiti muistaa asioista vain huonot puolet ja suree niitä marttyyriksi heittäytyen.
Kirjoittaja yrittää aina kannustaa, että äiti yrittäisi löytää muistoihin myös toisenlaisia näkökulmia ja antaisi myös pienelle toivolle mahdollisuuden. Hänen päätään alkoi vierailun aikana särkeä ja hän oli helpottunut päästessään lähtemään.
Kirjoittajan äiti on elänyt rankan elämän, mutta on aina pitänyt julkisivun kunnossa. Äitinsä saa nyt kuitenkin elää vanhuuttaan täydessä ymmärryksessä. Näkö- ja kuulovamman vuoksi hän saa kotiin aina apua, kun sitä tarvitsee.
Kirjoittaja arvelee, että ehkä jokin jokin vanha ikävä asia hänen mielessään nousee pintaan, kun hän tapaa äitiään. Hän toivoo viestissään, että löytäisi tavan, jolla saisi muutettua tilanteen toisenlaiseksi.
Kirjoittajan sähköposti herätti minussa monenlaisia ajatuksia. Niistä syntyi kolmen kirjoituksen sarja. Tämä on sarjan ensimmäinen postaus.
Kun vierailu vanhempien luona vie voimia
Toista ihmistä et voi muuksi muuttaa. Hän on sellainen kuin on. Hänellä on syynsä siihen ja oikeus olla, mitä on. Jokainen on omien elämänkokemustensa ja voimavarojensa tulos. Vaikka hän tuntuisi sinusta kuinka rasittavalta, hankalalta tai epäoikeudenmukaiselta tahansa, myös hän tekee tässä maailmassa parhaansa niillä eväillä, jotka hänellä on.
Toisen ihmisen muuttamisen sijaan voit vaikuttaa omiin reaktioihisi ja pyrkiä muuttamaan niitä. Jos olet tottunut reagoimaan tietynlaisissa tilanteissa tietyllä tavalla, omien reaktioiden muuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Se vie aikaa. Se vaatii harjoittelua, mutta on täysin mahdollista, jos sinulla on siihen halua ja motivaatiota. Vaivannäkösi palkitaan varmasti.
Kenen tunteita elät?
Ihmisellä on aivoissa niin kutsuttuja peilisoluja. Peilisolujärjestelmän tehtävänä on suojella ihmistä yllättäviltä tapahtumilta. Peilisolujen avulla ihminen kykenee ennakoimaan, mitä toinen ihminen on seuraavaksi aikeissa tehdä.
Se auttaa ihmisiä myös oppimaan matkimalla. Olisi tavatonta tuhlausta, jos jokaisen yksilön pitäisi itse oppia aivan kaikki yrityksen ja erehdyksen kautta.
Peilisolujen avulla ihminen arvioi toisen ihmisen tunnetilaa. Ihminen matkii tiedostamattaan toisen ihmisen kasvojen ilmeitä ja kehon asentoa. Näin tunteet tarttuvat.
Tunteiden tarttumisen ansiosta ihmisten välille syntyy helpommin yhteisymmärrys. Siksi peilisolujärjestelmä on perusta ihmisten väliselle vuorovaikutukselle ja muun muassa empatian kokemiselle.
Sosiaalisen matkimisen kautta toisen ihmisen tunnetila saattaa tarttua sinuun ilman, että itse tiedostat sitä. Se tekee sosiaalisesta kanssakäymisestä sujuvaa. Mitä läheisempi suhde sinulla on ihmiseen, sitä herkemmin hänen tunteensa tarttuvat sinuun. Sekä myönteiset että kielteiset tunteet tarttuvat, mutta erityisen tarttuvia ovat kielteiset tunteet.
Toisen ihmisen tunnetila voi tarttua sinuun hyvin nopeasti. Se vaikuttaa aivojen lisäksi myös muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistöön, kehon asentoon, kasvojen ilmeisiin, äänenpainoihin ja sanavalintoihin. Toisen ihmisen mieliala voi siis tuntua fyysisinä tuntemuksina sinun kehossasi. Nämä tuntemukset ovat todellisia. Ne eivät ole mielikuvituksen tuotetta.
Näin torjut ei-toivottujen tunteiden tarttumisen
Tunteiden tarttuminen ihmisestä toiseen ei ole ainoastaan kielteinen asia. Myönteisyyden, toiveikkuuden, ilon ja innostuksen tarttumisesta konsertit, urheilu- ja muut joukkotapahtumat ovat hyviä esimerkkejä.
Koska myönteiset tunteet tarttuvat, oma seura kannattaa valita tarkkaan. Kannustava ja kannatteleva seura on hyvä vastalääke, kun tunnet itsesi epävarmaksi.
Jos vierailu vanhemman luona muuttaa hyvän ja levollisen mielialan äkillisesti kielteiseksi, etkä löydä siihen syytä itsestäsi, on mahdollista, että reagoit toisen ihmisen tunteisiin.
Kenenkään ei ole pakko ottaa vastentahtoisesti toisen ihmisen kielteisiä tunteita kantaakseen. On olemassa keinoja, miten suojelet itseäsi ei-toivotuilta, tarttuvilta tunteilta.
1. Tunnista
Kysy itseltäsi, tunnetko ärtymystä, surua, kielteisyyttä, turhautuneisuutta tai inhoa siksi, että tunne on luonnostaan lähtöisin sinusta vai ovatko tunteet lähtöisin ihmisistä, joiden seurassa olet.
Tunteiden alkulähteen tunnistaminen on tärkeää. Vain tulemalla tietoiseksi, onko tunnetila tarttunut sinuun toisesta ihmisestä vai todella sinusta itsestäsi lähtöisin, pystyt katkaisemaan ei-toivotun kielteisen tunnetilan siirtymisen itseseesi.
2. Käytä kehon kieltä
Keho vaikuttaa mieleen ja mieli kehoon. Kun olet tunnistanut ulkoa sinuun varkain hiipivän ei-toivotun tunnetilan, tarkkaile kehosi asentoa.
Tunteet tarttuvat erityisen herkästi kasvojen lihasten asennosta. Ihminen matkii tiedostamattaan toisen ihmisen ilmeitä.
Pyri rentouttamaan omat kasvosi. Ota mahdollisimman rentoutunut asento. Anna hartioiden laskeutua ja hengitä yksi pitkä uloshengitys. Katsekontaktin välttäminen saattaa myös auttaa. Suuntaa katseesi hetkeksi levollisesti toisaalle tai kaukaisuuteen.
Aiheesta lisää >> Tiesitkö, että mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen?
3. Tunnista omat rajasi
Tunnista, milloin sinun kykysi sietää kielteisyyttä, ärtymystä tai surua on täynnä. Kun tunnet, että nyt et jaksa enempää, ei tarvitse panikoida. Riittää, että tunnistat ja hyväksyt tilanteen. Keskity uloshengityksiin. Kuvittele, miten uloshengityksen mukana sinusta purkautuu pois kielteisyyttä, jonka valtaan et halua joutua.
Mielikuvaharjoituskin auttaa. Kuvittele, miten ympärillesi laskeutuu muille näkymätön suojakupu, joka läpäisee vain myönteiset tunteet, mutta ei kielteisiä. Jos sinulla on jokin väri, josta saat voimaa, kuvittele suojakupu sen väriseksi.
Aiheesta lisää >> Näin osoitat omat rajasi ja pidät ne
4. Poistu paikalta
Äärimmäisenä keinona on paikalta lähteminen. Se ei tarkoita, että vierailu vanhempien luona pitäisi keskeyttää. Sinun ei tarvitse kokonaan poistua muualle. Usein riittää, että pistäydyt hetkeksi toiseen huoneeseen, vessaan, parvekkeelle tai puutarhaan, jossa voit parin minuutin ajan rentouttaa ja rauhoitella itsesi. Suhtaudu siihen, että poistut hetkeksi paikalta, itsesi pelastamisena, jonka tarkoitus on palauttaa voimasi. Se ei ole luovuttamista tai epäonnistumista.
Tunteiden tarttuminen myös tarpeellista
Tunteiden tarttuminen ihmisestä toiseen ei ole vain huono asia. Se auttaa sinua ymmärtämään toisia ihmisiä paremmin, mikä helpottaa toimimaan sujuvammin yhdessä toisten kanssa. Kyky antaa toisen ihmisen tartuttaa sinuun tunteita on avain empatian ja myötätunnon tuntemiseen. Esimerkiksi psykopaattisilla ihmisillä tunteiden tarttuminen on puutteellista.
Tunteiden tarttumisella on myös tärkeä merkitys eloonjäämisen kannalta. Esimerkiksi, kun äkillisessä onnettomuustilanteessa toisen ihmisen kauhu tarttuu sinuun millisekunneissa, saa se myös sinut reagoimaan pakenemalla ennen kuin varsinaisesti välttämättä edes tiedostat, mitä on tapahtunut.
Opettele kuitenkin suojaamaan itsesi sellaiselta tunteiden tarttumiselta, joka tarpeettomasti kuluttaa voimavarojasi. Voit osoittaa myötätuntoa, vaikka et ota toisen kuormaa itsesi kannettavaksi.
Postaussarjan seuraavassa osassa kerron, miten kohtaat jatkuvasti valittavan ihmisen ilman, että kielteisyys vie sinun voimiasi.
PS. Jaa ystävälle, joka kantaa suotta toisten ihmisten tunnekuormia.
Mari Kuusisto 