Järjetön haave – kannattaako sellaista elätellä?

Kannattaako epärealistisen toiveen elättely? Eikö olisi viisaampaa suojella itseään pettymykseltä, ettei haave ehkä toteudukaan? Olisiko parempi keskittyä elämässä vain järkeviin asioihin, joista varmasti tietää, että niistä joskus saa jotakin konkreettista hyötyä? Vaan voitko ennakkoon tietää, mikä on järjetön haave ja mikä ei?

Järjetön haave – voiko sellaisesta olla hyötyä?

Oli aika järjetön haave, että minä, viisikymppinen nainen ilman mitään lyömäsoitinten soittamiseen liittyvää kokemusta haaveilin suuren bassorummun soittamisesta sambakulkueessa. Nopeasti ajatellen kuulosti varsin hyödyttömältä.

Kannattiko haaveen toteuttaminen?

Kokemus oli hauska! Hauskat kokemukset ovat elämän suola. Ilo tekee elämisestä elämisen arvoista. Se itsessään on paljon se.

Oman haaveen toteuttamisen ei välttämättä ole edes työlästä. Auttaa, kun tiedostat haaveesi. Silloin sinun on helpompaa tunnistaa mahdollisuutesi ja onnekkaat sattumat, jotka osuvat kohdalle. Silloin haaveen toteuttaminen käy vaivattomasti.

Aiheesta lisää >> Miten olla menettämättä omia mahdollisuuksia?

Kokemus, jonka sain, oli monin tavoin palkitseva. Oli palkitsevaa huomata, että myös minä osaan ja voin oppia, jos annan itselleni mahdollisuuden edes yrittää.

Oli palkitsevaa huomata, että myös minä kelpasin muiden soittajien joukkoon, kun annoin itselleni luvan kelvata sellaisena kuin olen: epävarmana aloittelijana. Sain kokeneemmilta neuvoja ja kannustusta. Tutustuin uusiin ihmisiin, joita en luultavasti muutoin olisi kohdannut.

Kokemus herätti innostuksen saada oppia lisää. Siihenkin löytyi uusi mahdollisuus. Löysin takaisin elämästäni vuosia poissa olleen musiikin tekemisen ilon.

Sain lisää onnistumiskokemuksia. Toki se vaati astumista reippaasti ja isosti omalle epämukavuusalueelle. Oma epävarmuus ja oma epätäydellisyys piti hyväksyä silloinkin, kun minusta tuntui, että vain sählään. Epävarmuuden hyväksyminen kuuluu normaaliin oppimisprosessiin.

Aiheesta lisää >> Laulamisen esteet ja miten ne hävisivät

Järjetön haave johdatti merkityksellisen asian luo

Järjettömän haaveen toteuttaminen osoittautui minulle myös matkaksi omaan itseen. Ymmärsin kesken kaiken, että olen lapsuusvuosista alkaen ollut kiinnostunut lyömäsoittimien soittamisesta. En vain ole uskaltanut sitä aiemmin oikein itsellenikään myöntää.

Olin torjunut koko asian. Olin selitellyt itselleni, että ne ovat ne muut, joilla on enemmän taipumuksia; ne muut, jotka ovat toisenlaisia kuin minä.

Ilmeisesti kiinnostus oli minussa niin suuri, että olin halunnut suojella itseäni pettymykseltä, ettei minulle annettaisikaan mahdollisuutta. Luultavasti lapsuuteni kasvuympäristössä näin olisi käynytkin.

Mutta olen ollut täysi-ikäinen ja itsenäinen aikuinen jo yli kolmekymmentä vuotta. Siinä ajassa olisi ollut monta tilaisuutta valita toisin. Suojelumekanismi, selviytymismoodi, jolla olin lapsuudessa suojannut itseäni, oli jumiutunut päälle.

Aikuisella ihmisellä on toisenlaiset mahdollisuudet tehdä valintoja kuin lapsella. Uskalluksen löytymiseen ja oman sisäisen toiveen kuulemiseen kului kohdallani monta vuosikymmentä. Tärkeintä on kuitenkin, että lopulta uskalsin hyväksyä sen, että minulla on tällainen järjetön haave.

Kaikkein pakahduttavin onnen tunne tuli siitä, että nyt minun toiveeni ja haaveeni on kuultu. Olin itse kuunnellut itseäni, omaa sisäistä ääntäni. Olin tullut nähdyksi ja hyväksyin itseni sellaisena kuin olen. Järjetön haave kelpasi minulle: kelpasin itse itselleni.

Jos rummun soittaminen sambakulkueessa tuntui ennakkoon järjettömän haaveen elättelyltä, jälkikäteen ajateltuna vastaus on aivan toinen.  Tunne nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisesta on ihan jokaisen jokaisen ihmisen hyvinvoinnin perusta.

En osannut aavistaa sambakulkue-haavetta listalle kirjoittaessani, että se lopulta johtaisi näin merkityksellisten tuntemusten äärelle.

Kun unelmoit, älä pohdi, mikä on järkevää ja mikä ei. Et voi ennakkoon tietää, missä on järkeä, missä ei. Et voi ennakkoon tietää, mikä asia johtaa mihinkin.

Kuva Johnny Sandsten

Anna järjettömän haaveen kuljettaa!

Anna sinäkin itsellesi lupa järjettömiin haaveisiin! Jonkin idean leimaaminen järjettömäksi saattaa olla ainoastaan oman mielesi yli-innokas suojelumekanismi.

Järjettömyydeksi tuomitseminen saattaa myös olla peräisin itsesi ulkopuolelta. Se voi olla lähtöisin asenteista ja arvoista, jotka olet omaksunut ympäristöstäsi. Asiat, jotka sinulle ovat tärkeitä ja arvokkaita saattavat olla toisenlaisia kuin se, mikä sinun ympäristöllesi on merkityksellistä.

Aiheesta lisää >> Onko aikuisella on lupa leikkiä?

Voit hakea loputtomiin kelpaamisen tunnetta muilta ihmisiltä, mutta tärkeintä on, että sinä itse kuulet oman äänesi ja hyväksyt itse itsesi sellaisena kuin olet. Juuri järjettömät haaveet voivat johdattaa sinut oman sisäisen äänesi luo.

Millaisista järjettömyyksistä sinä haaveilet?

PS. Jaa myös ystävälle, jonka tarvitsee elämäänsä järjettömiä haaveita.