Sain blogihaasteen kirjoittaa siitä, miten minä haluan muuttaa maailmaa. Otin haasteen vastaan. Kiitos!
”Se on sellainen maailmanparantaja.”, on tuhahdus, jonka olen monesti kuullut. Olen aikoinaan kuullut sen niinkin usein, että aloin jo itsekin ajatella niin. Sellainen maailmanparantaja on tyyppi, johon suhtaudutaan vähintäänkin hieman naureskellen ellei peräti suorastaan halveksien. Samaan hengenvetoon yleensä perustellaan, että eihän nyt yksi ihminen voi maailmaa, vaan siihen tarvitaan toki enemmän.
”Miksi tuo halveksiva sävy?”, olen nyt kysynyt itseltäni. Onko siinä kateutta? Todellakin, voisiko kysymys olla kateudesta sitä kohtaan, että joku ihminen uskaltaa nostaa päänsä harmaasta massasta, tehdä itsensä näkyväksi ja sanoa ääneen, että tämän asian minä haluan muuttaa, tämä asia on minulle tärkeä ja tämän asian eteen minä olen valmis tekemään työtä. Että joku toinen uskaltaa, mutta minä en! Sellainen tyyppihän pitää välittömästi nitistää, ettei oma huonommuudentunne vain tule kenenkään muun tietoisuuteen. ”Sellainen maailmanparantaja!”
Eräs tarina muutti mielipiteeni siitä, miten yhden ainoan ihmisen esimerkki voi muuttaa monen ihmisen elämää. Luin tarinan Pohjois-Intiaa noin 250 vuotta ennen ajanlaskun alkua hallinneesta Ashokasta. Hän oli hallintokautensa alkuaikoina verenhimoinen ja vallanhaluinen hallitsija, joka pyrki ahneesti kasvattamaan valtakuntaansa. Eräänä päivänä jälleen erään taistelun jälkeen hän käveli taistelutantereella, jossa makasi ympäriinsä ihmisten ja eläinten mätäneviä ruumiita. Ashokaa kauhistutti, millaisen verilöylyn hän oli jälleen saanut aikaan.
Hänen ohitseen sattui tuolloin kulkemaan buddhalainen munkki. Munkki ei sanonut sanaakaan, mutta hänen olemuksensa säteili levollisuutta ja onnellisuutta. Ashokaa ihmetytti, miten tuo munkki saattoi näyttää niin onnelliselta tällaisessa paikassa, vaikka hänellä ei ollut mitään omaisuutta, kun taas Ashoka itse, suunnattoman varakas mies, tunsi itsensä onnettomaksi.
Ashoka lähestyi munkkia tiedustellen tältä, onko tämä onnellinen ja miten hänestä on tullut onnellinen. Munkki esitteli Ashokalle buddhalaiset opetukset. Sillä hetkellä Ashoka teki suuren päätöksen: hän omistautui buddhalaisuuden harjoittamiseen ja alkoi hallita maataan niiden oppien mukaisesti. Hän lopetti sodankäynnin ja ruokki kansansa. Entisestä tyrannihallitsijasta tuli yksi historian kunnioitetuimmista johtajista. Muutoksen tuossa hallitsijassa sai aikaan yhden ainoan ihmisen esimerkki: se voi todella riittää muuttamaan monen ihmisen elämää.
Entä minä? Miten minä haluan muuttaa maailmaa?
Uskon siihen, että hyvin suuri osa, ellei jopa valtaosa fyysisistä sairauksista johtuu jostakin ongelmasta psyyken puolella. Sitä psyyken puolen ongelmaa on vain usein hyvin vaikea tunnistaa. Edelleen uskon siihen, että moni psyyken puolen ongelma johtuu siitä, ettei ihminen koe tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Ehkä hän on jo aivan varhaislapsuudessaan jäänyt ilman nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tunnetta, mikä on jättänyt hänen sisimpäänsä vahvan turvattomuuden tunteen. Kun tuota turvattomuuden tunnetta on koko elinikänsä kantanut mukanaan, sitä voi olla vaikea tunnistaa, koska ei muusta tiedä.
Minä haluan muuttaa maailmaa niin, että yksikin ihminen lisää voisi kokea ainakin hetken tulevansa kuulluksi ja nähdyksi sellaisena kuin hän aidosti on. Se on eri asia kuin tulla nähdyksi sellaisena, jollaisena hän haluaisi olla muille kelvatakseen. Tai jos pystyn vaikuttamaan siihen, että joku toinen huomioi jonkun toisen, olen tehtäväni täällä tehnyt. Olkoon tämä minun panokseni jatkuvasti kasvaviin terveyden- ja sairaanhoitokuluihin – nykyhetken kielellä sanottuna minun henkilökohtainen panokseni sote-uudistukseen.
Kenet sinä olet huomioinut tänään? Läheltä on hyvä aloittaa ja se ensimmäinen kohde voit olla vaikka sinä itse.